Benuen osavaltion kuvernööri kertoi tällä viikolla, että pelkästään hänen osavaltiossaan on surmattu tänä vuonna 492 ihmistä.
Kuvernööri Samuel Ortom oli puhumassa toukokuun 22. päivä 19 katolisen yhteishautajaisissa. Uhrit, joiden joukossa oli myös kaksi pappia, saivat surmansa aamumessussa paimenten hyökättyä Pyhän Ignatiuksen kirkkoon kuukausi sitten.
Surijoiden joukossa oli Nigerian varapresidentti Yemi Osinbajo, joka lupasi, että surmatyöt eivät jää rankaisematta ja että liittovaltion hallitus on päättänyt tehdä väkivallalle lopun.
Hyökkäyksistä on tullut Benuessa toistuvia viime kuukausien aikana. Ne ovat olleet lähes päivittäisiä sen jälkeen, kun marraskuussa 2017 tuli voimaan kiistanalainen laki, joka kieltää paimenten vapaan laiduntamisen osavaltiossa. Vähintään 18:aan Benuen 23:sta paikallishallinnon alueista on hyökätty, kertoo Ortom.
Keitä fulanit ovat?
Ortom kertoi, että toukokuun 22. päivän hautajaiset olivat jo osavaltion toiset. Tammikuun 11. päivä haudattiin paimenten hyökkäyksessä Gumassa ja Logossa 73 surmansa saanutta uhria.
”Papit eivät ole maanviljelijöitä” Ortom sanoi. ”Kirkolla ei ole laidunmaata. Siksi on outoa, että seurakuntalaiset, jotka ovat ylistämässä Jumalaa, tulevat paimenten surmaamiksi kirkossa. Aseistettujen paimenten motiivi on ilmiselvästi jokin muu kuin laidunmaata koskeva kriisi.”
Ortom kertoi myös meneillään olevan väkivallan humanitäärisistä vaikutuksista osavaltiossa: kahdeksalla pakolaisleirillä asuu yli 180 000 ihmistä, joista 80 000 on kouluikäisiä lapsia, jotka eivät saa koulutusta. Yli 500 000 ihmistä asuu sukulaisten luona tai keskeneräisissä rakennuksissa.
Yleisesti ottaen Benuen osavaltiossa olevista sisäisistä pakolaisista kertovat tilastot ovat erittäin haasteellisia, pelastusviraston toiminnanjohtaja Emmanuel Shior sanoo. Hyökkäyksien jatkuessa yhä useampi jättää kylänsä, mikä lisää maan sisäisten pakolaisten määrää päivittäin.
Vuodesta 2013 lähtien Benuen osavaltion hallitus on dokumentoinnut yli 50 maanviljelijöihin kohdistunutta paimenten hyökkäystä. Hyökkäyksissä on saanut surmansa yli 1600 ihmistä. Myös muut osavaltiot, joissa väestö on enimmäkseen kristittyjä kuten Taraba, Plateau ja Nasarawa Kadunan osavaltion eteläosassa, ovat joutuneet militanttien fulanien hyökkäyksien kohteiksi.
Toukokuun 22. päivän hautajaiset osuivat samaan aikaan katolilaisten maanlaajuisen protestin kanssa. Papit ympäri maata vaativat presidentti Muhammadu Buharia toimimaan nopeasti, jotta kristittyjen surmaaminen loppuu.
Kardinaali John Onaiyekan, Abujan hiippakunnan arkkipiispa, kutsui nigerialaisia nousemaan uskonnollisten, poliittisten ja etnisten jakaumien yläpuolelle. ”Maa on hätätilassa”, hän sanoi. ”Vaadimme synergiaa; hajaannus, erityisesti heimojen välillä, vie maamme anarkiaan.”
Kadunassa, Pyhän Augustinuksen kirkossa, arkkihiippakunnan yleisvikaari isä Bulus Karis Lukas puhui sadoille protestoijille vaatien liittovaltion hallitusta heräämään vastuuseensa suojella nigerialaisia riippumatta uskosta, heimosta tai poliittisista yhteyksistä.
Avoimessa kirjeessään Presidentti Buharille Lagosin arkkipiispa Alfred Adewale Martins kirjoitti:
”Olemme erittäin surullisia siitä tosiasiasta, että turvallisuusvirastomme ei ole pystynyt saamaan tilannetta hallintaan. Sen sijaan saamme signaaleja, jotka kertovat, että meillä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa turvaamaan koko Nigerian kansaa. Maanviljelijät eivät voi mennä tiloilleen eivätkä tuntea oloaan turvatuksi kylissään. Kuulemme raportteja murhaajista, jotka hyökkäävät kyliin ja ruokkivat oman karjansa maanviljelijöiden jamssilla.
Olisi ollut surullista, jos kyseessä olisi ollut Boko Haram, mutta ei niin hälyyttävää kuin se, että niin sanotut paimenet syyllistyvät näihin rikoksiin. Yhteisöjä tuhotaan tavalla, jota voi verrata etniseen puhdistukseen. Ihmiselämästä, joka on pyhä Jumalan antama lahja, on tullut tässä osassa maailmaa vähempiarvoisempi kuin karja. Tätä ei voi hyväksyä!
Katsomme avuttomina, kun pääasiassa kristityistä koostuvissa yhteisöissä tuhansia ihmisiä surmataan, syrjäytetään esi-isiltä perityiltä mailta ja kohdellaan toisen luokan kansalaisina. He ovat uskonnollisen suvaitsemattomuuden uhreja, kun heiltä kielletään heidän oikeutensa omistaa maa-alueita, jolle rakentaa kirkkonsa, ja ylistää Jumalaa rauhassa.
Kaikista Dapchissa kidnapatuista tytöistä Leah Sharibu on ainoa, jota ei vielä ole vapautettu yksinkertaisesti siksi, että hän on kristitty, joka ei ole kieltänyt uskoaan. Tämänkaltaiset tapahtumat ovat lisänneet pelkoa siihen, että pyrkimyksenä on Nigerian islamilaisoiminen.”
