90-95 prosenttia iranilaisista on shiiamuslimeja. Nyt kysytään, voiko vaaleilla valittu ei-muslimi jatkaa julkisessa virassa? Päätös vaikuttaa ratkaisevasti uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksiin maassa.

5. huhtikuuta 2017 piti päättää, saako Yatzin kaupunginvaltuustoon valittu zarathustralainen Sepanta Niknam jatkaa. Yatz on ikivanha keski-iranilainen kaupunki, jossa on paljon zarathustralaisuuteen liittyviä muistomerkkejä. Vaalin hävinnyt konservatiivimuslimi protestoi vedoten siihen, että ei-muslimia ei voi asettaa muslimin edelle. Niknam, jolla oli jo yksi 4-vuotiskausi takanaan, sai kolme kertaa enemmän ääniä kuin 45. sijalle tullut Ali Asghar Bargheri.

Syyskuussa 2017, muutama kuukausi vaalien ja Bargherin tekemän valituksen jälkeen Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein nimittämä valvontakomitea pidätti Niknamin virasta teologisin perustein, sillä ei-muslimi ei saa hallita muslimia (valvontakomitea päättää, ovatko parlamentin säätämät lait sharia-lain mukaisia).

”Sepantan pidättäminen virasta, johon hänet oli demokraattisesti valittu, kertoo, että Iranissa on alkamassa taistelu uskonnollisten vähemmistöjen oikeudesta asettua ehdolle virkoihin, sanoo Mansour Borji, lontoolaisen Artikla 18- lakifirman edustaja uutistoimisto World Watch Monitorille. Sepantaa äänestivät sekä muslimit että ei-muslimit, ja hän voitti maan äärikonservatiivisen eliitin tukeman ehdokkaan. Tämä osoittaa selvästi, että iranilaisten enemmistö ei jaa hallitsevan papiston syrjiviä arvoja.

Iranilaiset – niin muslimit kuin ei-muslimitkin – paheksuivat syrjäyttämistä voimakkaasti sosiaalisessa mediassa. Kun myös parlamentin päämies ja puheenjohtaja ilmaisivat vastustavansa sitä, asia siirrettiin sovittelukomitealle. Se on ylimmän hengellisen johtajan luoma itsenäinen elin valvontaneuvoston ja parlamentin välisten ristiriitojen sovittelua varten.

Lokakuussa 2017 Niknam määrättiin väistymään 6 kuukaudeksi.  Sovittelukomitean oli määrä antaa päätöksensä siinä ajassa. Borjin mukaan komitea yrittää viivyttää asian käsittelyä, kunnes se unohtuu.

Huhtikuussa 2017 Ahmad Jannati, konservatiivipappi ja valvontakomitean jäsen, sanoi, että uskonnollisten vähemmistöjen ei pitäisi sallia asettaa ehdokkaita, sillä se on vastoin islamilaisen tasavallan perustajan, ajatollah Ruhollah Khomeinin kantaa asiaan.

Kun Iranin vallankumous alkoi lokakuussa 1979, Khomeini sanoi: ”Ehdokkaiden pitäisi ensinnäkin olla muslimeja… toiseksi, heidän pitäisi uskoa liikkeeseemme. Heidän tulee olla uskossaan luotettavia ja vilpittömiä”.

Jannati sanoi, että koska Khomeini ei halunnut ei-muslimien hallitsevan, se on myös vastoin islamin sharia-lain periaatteita.

Borjin mukaan Niknamin aseman palauttaminen on epätodennäköistä. Sepantan taistelu on taistelua uskonnollista syrjintää ja äänestystuloksista sekä valinnoista piittaamattomuutta vastaan.

Niknam tviittasi äskettäin, ettei hän halua tulla kohdelluksi poikkeustapauksena. ”Ilmoitan täten, että en palaa Yazdin valtuustoon ennen kuin asia on ratkaistu kaikkien uskonnollisten vähemmistöjen osalta”, hän kirjoitti farsiksi. ”Palaan vain, jos sovittelukomitea vahvistaa lain uskonnollisten vähemmistöjen vaalioikeudesta. Ellei asiaa käsitellä periaatteellisesti, siten, että se koskee vähemmistöjen oikeuksia myös tulevaisuudessa, en palaa valtuustoon.”

Lähde

 

Auta Open Doorsia auttamaan vainottuja

Lahjoita nyt

Saat samalla neljästi vuodessa ilmestyvän Open Doors -lehden ilmaiseksi kotiisi

Pysy ajan tasalla

Tilaa tästä sähköpostiisi ajankohtaista tietoa Open Doorsin toiminnasta ja vainottujen kristittyjen tilanteesta maailmassa. Saat sähköpostiisi myös ajankohtaisia rukousaiheita noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Kiitos tilauksesta!