Uudesta Pohjois-Koreaa käsittelevästä raportista käy ilmi, että viime vuosikymmenen aikana kansan asenteet ovat muuttuneet: ihmiset haluavat päättää itse omasta elämästään sen sijaan, että palvelisivat passiivisesti valtiota.

Christian Solidarity Worldwide (CSW) -ihmisoikeusjärjestön laatimassa raportissa todetaan esimerkiksi, että pohjoiskorealaiset ovat valmiita ottamaan riskejä päästäkseen käsiksi ulkomaiseen mediaan. Raportin mukaan etenkin nuoret ylittävät rajoja kaikilla elämänaloilla muodista ja deittailusta yrittämiseen ja kaupankäyntiin. Raportin lopputulemana todetaan, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen parantamiseen tähtäävien hankkeiden pitäisi ensi sijassa pyrkiä auttamaan paikallisia muutoksentekijöitä.

CSW haastatteli raporttia varten yli sataa ihmistä, joihin kuului maastaan paenneita pohjoiskorealaisia, toimittajia, tutkijoita ja ihmisoikeusasiantuntijoita.

Ei uskonnonvapautta

Raportin mukaan monessa asiassa on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi talous ja tiedonvälitys ovat aiempaa vapaampia, johtajia uskalletaan kyseenalaistaa enenevässä määrin, ja tietoisuus ihmisoikeuksista on lisääntynyt. Yksi asia on kuitenkin pysynyt ennallaan: kaikki kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että maassa ei ole lainkaan uskonnonvapautta.

CSW:n mukaan yksi merkittävimmistä pohjoiskorealaisten elämässä tapahtuneista muutoksista on se, että riippuvuus valtion välittämistä tarvikkeista ja ruoasta on vähentynyt. Sen sijaan tuotteet liikkuvat yhä enemmän epävirallisia kanavia pitkin, kuten salakuljetettuna Kiinan rajan takaa. Kansalaiset huomaavat sääntöjen rikkomisen olevan kannattavaa, ja tämä heikentää valtion valtaa.

Kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenillä on mahdollisuus saada tietoa maan ulkopuolisesta elämästä, mutta tämä vaatii riskinottoa. Raportissa sanotaan: ”Suuri osa tästä tiedosta on enemmänkin viihteellistä kuin faktatietoa, mutta siitä huolimatta sillä on vaikutusta pohjoiskorealaisten maailmankuvaan. Tämä on jossain määrin lisännyt kriittisyyttä valtion propagandaa kohtaan.”

Helposti piilotettavien USB-tikkujen käytön lisääntyminen on tuonut ulkomaisen median paremmin pohjois-korealaisten ulottuville. Eräs 27-vuotias vastaaja kertoo: ”Katsoin ystävieni kanssa draamaelokuvia, ja aloimme kadehtia eteläkorealaisia. Toivoimme, että voisimme lähteä Pohjois-Koreasta. Joskus harmittelimme, miksi meidän piti syntyä tänne.”

Ihmiset jättävät Pohjois-Korean nyt eri syistä kuin aikaisemmin, CSW sanoo. Yhä harvemmat pakenevat maasta lääketieteellisen hoidon puutteen tai nälän takia. Eräs haastateltava sanoo: “Tulin kyllä kohtuullisen hyvin toimeen Pohjois-Koreassa. Mutta yhä useammat ihmiset tahtovat vapautta, mahdollisuuksia ja toivoa.”

Vastaajat uskoivat kuitenkin, että entistä useammat lähtevät maasta paetakseen uskonnollista vainoa. Eräässä vastauksessa sanottiin: ”Uskonnon suhteen pohjoiskorealaiset ovat hyvin peloissaan, sillä rangaistukset ovat ankaria.” Toinen vastaaja sanoi, ettei ollut koskaan kuullut Jumalasta eikä tavannut yhtään kristittyä Pohjois-Koreassa. Kukaan vastaajista ei ollut ollut kristinuskon kanssa tekemisissä kotimaassaan.

Mitä seuraavaksi?

Raportissa suositellaan, että ulkopuolisten tahojen pitäisi pyrkiä tukemaan pohjoiskorealaisia esimerkiksi koulutuksella ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia lisäämällä. Raportissa kehotetaan myös kysymään maasta paenneilta neuvoja sen sijaan, että vain kuunneltaisiin heidän tarinansa. Maahan lähetettävää tietoa tulisi kohdistaa erityisesti nuoremmalle sukupolvelle, sillä nuoret ottavat todennäköisemmin riskin seurata ulkomaisia medioita ja jakaa niiden sisältöjä.

Haastateltavat uskovat, että Pohjois-Korean johtajat ovat huolissaan siitä, että joutuvat mahdollisesti tulevaisuudessa vastaamaan ihmisoikeusrikoksistaan. Tämä tekee heistä avoimempia YK:n ihmisoikeuksille.

Raportti julkaistiin Ison-Britannian parlamentissa 5. helmikuuta. Parlamentin ylähuoneen jäsen lordi Alton sanoi julkistamistilaisuudessa: ”Viimeisen kymmenen vuoden aikana moni asia on muuttunut Pohjois-Koreassa, mutta tyrmistyttävä ihmisoikeustilanne ei. Yli 200 000 ihmistä on suljettuna vankileireille, ja yli 300 000 ihmistä on kuollut niillä viimeisen 20 vuoden aikana.” Hän lisäsi, että tuskin yhtäkään YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 30 artiklasta noudatetaan Pohjois-Koreassa.

CSW:n Itä-Aasian tiimin johtaja Benedict Rogers totesi: “Täydellisessä pimeydessä meidän pitää iloita jokaisesta toivon pilkahduksesta.”

CSW julkaisi edellisen raporttinsa Pohjois-Koreasta vuonna 2007. Raportissa ehdotettiin, että YK:n pitäisi perustaa komissio tutkimaan maan ihmisoikeusrikkomusten laajuutta. Komissio perustettiin kuusi vuotta myöhemmin, ja vuonna 2014 se julkaisi kattavan raportin, jonka mukaan Pohjois-Korean ihmisoikeusrikkomusten ”vakavuus, laajuus ja luonne paljastavat tilanteen, jolle ei ole vertaa nykymaailmassa.”

Lähde: World Watch Monitor

Pysy ajan tasalla

Tilaa tästä sähköpostiisi ajankohtaista tietoa Open Doorsin toiminnasta ja vainottujen kristittyjen tilanteesta maailmassa. Saat sähköpostiisi myös ajankohtaisia rukousaiheita noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Kiitos tilauksesta!