Somalian entinen pääministeri Mohamed Abdullahi Farmajo valittiin 8.2.2017 Mogadishun lentokentällä maan uudeksi presidentiksi. Islamistisen Al-Shabaab -ryhmän hyökkäysten uhan vuoksi vaali pidettiin vahvasti vartioidussa lentokonehallissa.
Uuden presidentin tehtävänä on yrittää yhdistää sodan repimää maata, joka on yhä hyvin hajanainen kapinoiden, korruptiokriisin sekä nälänhädän uhkan takia. YK varoitti viime kuussa, että Somaliaa uhkaa jo toinen nälänhätä kuuteen vuoteen. Ihmisiä kuolee jo nyt ruoan puutteeseen maan pohjoisosassa, jossa vallitsee vakava kuivuus kahden sadekauden jäätyä väliin.
Rauniot muistuttavat kristinuskon kulta-ajoista
Uusi presidentti on sekä Somalian että Amerikan kansalainen. Uuden presidentin valinnan toivotaankin olevan merkittävä etappi matkalla kohti vakaata demokratiaa.
Pieni Somalian kristittyjen yhteisö ei kuitenkaan voi odottaa tilanteensa muuttumista näidenkään vaalien seurauksena. Välittömästi virkaanastumisensa jälkeen edellinen presidentti Hassan Sheikh Mohamud totesi, että hänen hallituksensa omistautuisi luomaan ”Somalian, joka elää rauhassa keskenään ja naapureidensa kanssa; Somalian, joka arvostaa ystävyyttä, kohteliaisuutta ja ihmisarvoja”. Kuitenkaan maan kristityn vähemmistön asema ei ole parantunut.
Jihadistit ja heimopäälliköt käyvät jatkuvasti kristittyjen kimppuun Somalian maaseudulla, ja erityisesti muslimitaustaiset kristityt kokevat uhkaa sekä oman sukunsa että yhteiskunnan taholta.
Maan perustuslaki antaa vain vähäisessä määrin tilaa uskonnon ja uskonvapauden muutoksiin. Perustuslain artikla 2 määrittää islamin maan uskonnoksi eikä mitään muuta uskontoa tule levittää maassa. Myöskään mitään lakia, joka ei ota huomioon sharia-lain periaatteita, ei voida säätää. Vaikka artikla 17 antaa ymmärtää, että jokainen on vapaa harjoittamaan uskontoaan, se toistaa, ettei mitään muuta uskontoa saa levittää kuin islamia. Niinpä Somaliassa on ainoastaan muinaisten kirkkojen raunioita muistutuksena siitä ajasta, jolloin maassa oli elämää sykkivä kristillinen yhteisö.
